RAUTION
SEURAKUNTA
 Seurakunnan
omat www-sivut
Laajaan Suur-Kalajoen emäseurakuntaan
kuuluneilla rautiolaisilla oli pitkät
kirkkomatkat Kalajoelle tai sen
kappeliseurakuntiin Alavieskaan ja Sieviin.
Ruotsin kuningas hyväksyi 20. lokakuuta 1796
kolmenkymmenenneljän Raution talollisen tekemän
anomuksen omasta saarnahuoneesta ja
hautausmaasta ja saarnahuonekunta toteutui 1804.
 |
Kellotapulin korkeus on noin 21 metriä ja sitä
on viimeksi korjattu vuonna 1960. Tapulissa
oleva kello on valettu Tukholmassa 1807 ja se on
ympäriinsä koristeltu seppele- ja puuaiheilla.
Kello on vaurioitunut jonkin verran 1950
-luvulla.
Raution seurakuntaan kuuluu noin 1100
asukasta. Vuoden 1973 alussa entinen
itsenäinen Raution kunta (1865-1972) siirtyi
historiaan, kun Rautio liitettiin
Kalajokeen. |
Vapaaehtoisessa
liitoksessa rautiolaiset säilyttivät oman
seurakuntansa, joka on siitä lähtien toiminut
täydellisessä yhteistaloudessa Kalajoen
seurakunnan kanssa.
Raution puinen ristikirkko ja ylöspäin
kolmijaksoinen kellotapuli ovat kuulun kalajokisen rakentajan Simon Matinpoika Jylkän
eli Silvénin viimeiset kirkkorakennukset, jotka
valmistuivat vuonna 1800. Sekä kirkkoa että
tapulia korjattiin vuosina 1881-84, jolloin
kirkkoa korotettiin vajaalla metrillä ja siihen
rakennettiin torni. Viimeisin remontti on tehty
1999-2000. Kirkon kokonaiskorkeus on noin 23
metriä. Kirkon lämpöremontti ja penkkien
kunnostus on tehty vuonna 1968.
 |
 |
Kellotapulin korkeus on noin 21 metriä ja sitä
on viimeksi korjattu vuonna 1960. Tapulissa
oleva kello on valettu Tukholmassa 1807 ja se on
ympäriinsä koristeltu seppele- ja puuaiheilla.
Kello on vaurioitunut jonkin verran 1950
-luvulla.
Kirkkoon saatiin jalkioharmooni vuonna 1938 ja
vuoden 1968 sisäkorjauksen yhteydessä sen
sijalle sijoitettiin Kemiön seurakunnalta
lahjaksi saaduista vanhoista uruista
kunnostetut urut (dir.cant. Olavi Verronen). Kirkon nykyiset
8-äänikertaiset urut on rakentanut Hans Heinrich
1975.
Aivan kirkon vieressä olevan seurakuntakodin on
suunnitellut arkkitehti Jorma Paloranta ja se on
valmistunut 1978. Seurakuntakodin remontti- ja
laajennus tehtiin 1990-luvun lopulla.
Vanhalla hautausmaalla, kirkkomaalla on kaksi
sankaripatsasta. Vapaussodan patsas on
paljastettu 1922 ja talvi- ja jatkosodan paasi
1958. Hautausmaalla on myös Raution
kotiseutuyhdistyksen vuonna 1980 pystyttämä
siirtolaisuudessa kuolleiden muistomerkki.
Rautio-viikolla 2000, 2.7. vihittiin käyttöön
Raution uusi hautausmaa. Seurakuntakodin
tienhaarassa on laakea kirkon askelkivi ja
metalliristi. Askelkiven vieressä on kivistä
muurattu pieni kehikko ja siinä laatta jossa on
teksti: "Esipolvi nosti tämän paaden v. 1800
askelkiveksi Herran huoneeseen. Kiitollinen
jälkipolvi pystytti sen heidän muistolleen v.
1961.
 |
 |
Raution kirkossa on 370 istumapaikkaa.
Alttaritauluja on kolme. Vanhin tauluista,
Johannes Kemppen "ristiinnaulittu" (1804), on
alttariseinällä oikealla ja Oskar Lindbrgin
"Ehtoollinen" (1933) vasemmalla. Keskimmäisenä
oleva Aina Håkanssonin "Hyvä Paimen" on vuodelta
1939.
Alttaritaulun yläpuolella olevan elämän kruunun
sisällä on kultainen Sanan tähti ja sen sisällä
valkoinen kolmio kuvaamassa Jumalaa. Elämän
kruunun aihe toistuu myös evankeliumia kuvaavien
maljojen lehdyköissä. Koristesymbolit
havainnollistavat, että sanan keskus on Jumala,
joka sanallaan asettaa ihmisen tavoitteeksi
elämän kruunun.
Tekstit: Aarre Aunola
|
